Miljoona asiaa ahistaa yhtä aikaa. Taas on ihmisiä ja eläimiä kuollu lähipiirissä, ei sentään omia ystäviä, mutta sellaisia ihmisiä, että olen joutunut käsittelemään muiden ihmisten surua. Lisäksi olen joutunut olemaan tukena eräälle sukulaiselleni paniikkikohtauksessa ja minulle rakas ihminen makaa sairaalassa, enkä päässytä tänään käymään, kun just kun menin oli laitettu siirtoon toiselle paikkakunnalle.Töissä postini on sellainen, että ihmiset kaataa päälleni kaikki ongelmat varsinkin nyt kun on syksyn kiivain ja stressaavin viikko ennen jouluhärdelliä. Huomisen olen enää tällä viikolla töissä, sitten kolme päivää koulutuksessa ja viikon poissa. Huomenna pitäisi tietää olenko viikon päästä työmatkalla vain en ja siihenkin kuvioon tuli muutos, kun eräs ihminen, joka piti tuolla reissulla tavata ei ole paikalla. Kolme muuta tapaamista taas onnistuu, joten lähenkö vai en. Siihen päälle tuo treffijuttu ja sitten kummipoika inisee kämppää lainaan....
Lomaviikon päivät hupenee käsistä, haluisin mökille, mutta on niin hemmetisti kaikkea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti