torstai 29. syyskuuta 2011

Saatanan selittelijä

Täytyy vaan taas ihmetellä, että mitä ihmisen päässä liikkuu. Nyt tämä tyyppi, jonka kanssa olen siis käynyt kahdesti treffeillä lähetti pitkän meilin kertoakseen, että oli käynyt exänsä kanssa 1000 kilsan keikkareissun ihan muuten vaan, ollut hänen luonaan yötä, eikä "mitään ollut tapahtunut". No eipä hyllä mitään tapahtunut minun ja ko. miehenkään välillä, joten miksi yleensä asiasta pitää kertoa? Miksi pitää selitellä? Miksi pitäisi selitellä vaikka jotain olisi tapahtunutkin. Minä arvostan sitä, että jotkut asiat voidaan jättää kertomattakin. Tuon asian kertominen osoittaa, että tyyppi on tässä ihan liian vakavissaan.

Minusta uskollisuus on asia, jonka pitäisi tulla puheeksi aikaisintaan siinä vaiheessa, kun on harrastettu seksiä tai muuten jotenkin sovitaan asiasta. Ensimmäisestä tapaamisesta lähtien ei ole mitään saamarin uskollisuusolettamaa puolin tai toisin. Mulla on myös aika huonoja kokemuksia ihmisistä, jotka liian aikaisin alkaa selitteleen. Yksi niistä oli tämä armas ex aviomies nro 2. Sitä ennen oli yksi tyyppi, joka kun ei päässyt minun luokseni yöksi (syystä, että isäni sattui kuolemaan sinä päivänä ja minun piti rientää äidin luo), meni sitten exänsä luo yökylään eikä tietenkään "mitään tapahtunut". Siinäkohtaa olisi voinut olla ehkä niin huomaavainen, että olisi koko kyläilyn jättänyt kertomatta.

Jotenkin tuollainen ennen aikojaan uskollisuuden vakuuttaminen on minusta luotaantyöntävää. Toisaalta mietityttää sekin, että onko suhde oikeasti lopussa, jos pari kuukautta eron jälkeen lähdetään yhdessä noin pitkälle reissulle. Tai jos suhde onkin lopussa, niin onko sitten ihan valmis uuteen suhteeseen varsinkaan jos sitä pitää selitellä. Jos exä siis on nyt vain yksi naispuoleinen kaveri, niin miksei sitten vaan kerro, että käytiin kaverin kanssa kattoon yksi keikka.

Mutta vähän "positiivisempaakin" sain käsiteltyä erästä pään sisäistä lukkoa muutaman päivän reissulla laavakentille. Päätin ajaa pikku moralistin pääni sisältä hiiteen ja olla stressaamatta asioista. Pitää vain elää omien arvojensa mukaisesti, eikä exän jonnekin takaraivoon iskostamien käsitysten mukaisesti. Toivottavasti ne huuhtoutuivat rikkipitoiseen veteen, kuten minusta juuri nyt tuntuu. Minä haluan entisen minäni takaisin!

tiistai 20. syyskuuta 2011

Neiti rapu päivää

Tuossa viikonloppuna tilasin huvikseni itselleni astrologisen luonnetulkinnan. Tähtikartallani näkyi yllättävän paljon rapua. Tästä sanottiin mm. että annan itsestäni ihmisille helposti lähestyttävän ja lämminsydämisen mielikuvan ja samalla kiukuttelen siitä etteivät toiset osaa lukea ajatuksiani. Samoin hermostun, jos ystävällisyyttäni aletaan käyttää liika hyväksi.

Nooh, eilisen päivän olen kiehunut lauantain treffien jälkikommenteista. Poika parka, joka oli kysynyt että saisiko jäädä yöksi erehtyi selittelemään. Hän selitti, etteihän yökylä kysymys tarkoittanut seksiin velvoittamista jne. jne... puhetta siitä, että olisi ollut kiva vain olla lähellä. No, miten siihen sanoo (kuulostamatta ihan nartulta) että se seksi ei ole ongelma, vaan se läheisyys ja että seksi olisi kelvannut, mutta yökaveri ei, joten säälin ja päätin, että on ystävällisempää jättää seksikin väliin, kuin harastaa seksiä ja potkaista sitten pihalle. Minä en vain kykene nukkumaan miehen kanssa, ei voi mitään. Toisekseen ärhentelin mielessäni, että mitä se pikkupoika oikein kuvittelee, että minäkö kokisin itseni hänen taholtaan velvoitetuksi seksiin. Miksi ei vain pitänyt turpaansa kiinni ja antanut asian olla? Olisi todennäköisesti saanut seuraavilla treffeillä, mutta meni vähän maku koko asiasta.

Asioiden pitäisi mennä mutkattomasti, inhoan liikaa puhumista etukäteen. Ylipäätään mitään puhetta suhteesta. Jos tykkää toisesta ja seurassa viihtyy, niin sitten siinä on, mutta miksi ihmeessä pitää selvitellä asioita ennen kuin mitään selviteltävää on. Mitä ihmeen hyötyä kenellekään on tietää käyttäytymisestä edellisissä suhteissa? Omalta osaltani voin sanoa vain sen, että se miten suhtaudun asioihin suhteessa riippuu toisesta osapuolesta ja suhteen kokonaisuudesta.

Eräs ystäväni kysyi, että kannattaako ihmistä tavata kolmatta kertaa, jos jo nyt tuntuu tältä. Hyvä pointti. Kurjaa vain, kun kyseessä on mukava ihminen, jonka kanssa mieluusti olisin ystävä. Miksi ihmeesä pitää asioista tehdä monimutkaisia?

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Mikä muhun on menny?

Hittolainen, mikä ihme on naisessa, kun mukava, fiksu, raitis pitkätullainen mies ei kiinnosta. Kaksien treffien jälkeen fiilis on edelleen sellainen, "no empäs tiiä" -olo. "Jotain" vain puuttuu. Kurjaksi tilanteen tekee se, että toinen on täysin ihastunut. Muutenhan minä voisin ihan hyvin ottaa noin puhtaasti fyysiseti tilanteesta ilon irti, mutta nyt siis pistin poika paran ajelemaan yksikseen kotiinsa keskellä yötä. Täytyy sanoa, että vähän tästä kyllä potkin itseäni melkein heti päätöksen tehtyäni. Olisihan mahdollista, että seksin jälkeen sitä muutakin kipinää ilmaantuisi. Epäilen kuitenkin :(

Hyvin kauan aikaa sitten minä olisin käyttänyt tilannetta hyväkseni, vähän myöhemmin olisin saattanut kokea velvoitteekseni ainakin yrittää jotain, kun toinen on minuun ihastunut tai pikemminkin, kun en olisi osannut sanoa, ettei hommasta tule mitään, niin ollut kohtuullisen epämääräinen ja toivonut homman kuolevan itsekseen... Hei, mutta niinhän minä vähän toimin nytkin. En tänään vastannut puhelimeen.

Minua ihmetyttää, että miksi ihmeessä kaikki miehet, jotka kiinnostuvat minusta yhtään, kiinnostuvat sitten ihan vakavissaan. Tällekin sanoin jo ihan alussa, etten ole varsinaisesti suhdetta hakemassa ja nyt sitten on alkanut tulla viestejä ja keskustelun avauksia mm. aiheesta mustasukkaisuus parisuhteessa, miten määrittelen parisuhteen jne. Miksi ei voi puhua vain kauhuleffoista, hevimetallista ja harrastaa seksiä? Oiskohan mulla jotain ongelmia läheisyyden suhteen?

tiistai 13. syyskuuta 2011

Unia ja uusia tuulia

Näin tässä unta, että exä seurusteli jonkun oikein mukavan miehen kanssa. Homous tuntui hänelle sopivan ja tyylikin oli muuttunut paljon rennommaksi. Valitettavasti hyvän unen pilasi, se, että kun lähdin kyläpaikasta alkoi tutunkuuloinen riehuminen. Tosin riehuntaan heräsin ihan oikeastikin, kun joku nuorimies pihalla paukutteli ovia.

Toisen unen näin nuoruuden rakkaudestani. Hän on ollut jollain tavalla unissa aika useinkin läsnä, olen esim. etsinyt häntä tai meidän on pitänyt tavata tms. Mutta vuosikausiin en häntä ole unessa tavannut. Nyt sitten tapasin. Unessa olimme hänen vanhempiensa luona ja hänkin oli vasta eronnut (toiveuni?). Unen hyvä tunnelma jatkui aamulla.

Ihan oikeassa elämässä minulla oli eilen treffit! Jep ihan totta. Ja kun aina sanotaan, ettei ketään tulla kotoa hakemaan, niin tämä oli kyllä melkein sitä. Tyyppi oli päättänyt ottaa yhteyttä erään nettiin heittämäni mietelauseen perusteella. Jännää on ollut se, että vähitellen kirjoitellessamme on paljastunut, että meillä on todella paljon yhteistä, musiikki- ja kirjallisuusmaku, hänkin on raitis (!) saman tyylinen elämänkatsomus ja tapa pohtia maailmaa. Livetapaamisen perusteella voisin sanoa, ettei hän ehkä ole sen kaikkein pisimmän vaatimuslistan mukainen, mutta mukava, älykäs ja aika kiltin oloinen. Akateemisuuden ja hyvän tulotason puute on sivuseikka, onhän hänellä pitkät hiukset. First things first :D

Saa nähdä mitä tästä kehkeytyy ja missä vaiheessa alan ahdistua tai vastaavasti hösellän asioita muuten. Jos kaikki menee hyvin, niin olempahan ainakin saanut yhden uuden ystävän.

Töissä on ollut pientä kaaosta ja suuria saavutuksia. Palkankorotus on tulossa jo tämän vuoden puolella, jos suinkin saan hoidettua pätevöitymiseni kunnialla loppuun. Mitä voisi sanoa, elämä tarjoaa haateita ja on muutenkin ihan kivaa... Niin ja olen jopa päässyt laihtumaan pari kiloa \o/.