Paljon on taas ollut blogikirjoitusten aiheita mielessä. On ollut aiheita musiikista, liikunnasta, itsestä välittämisestä jne. Mutta ei ole vain tullut kirjoitettua. Mielialat on vaihdelleet suunnasta toiseen. Välillä olen halunnut muutosta kouristuksenomaisesti, välillä taas nykyinen työ ja nykyinen kaupunki on tuntunut parhaalta vaihtoehdolta.
Lähtemisessä on omat hyvät puolensa. Pääsisin vaihtamaan maisemaa ja jättämään taakse hyvin paljon. Eikä nyt äidin kuoleman jälkeen minua täälläpäin enää mikään kovin paljoa pidättele. Toisaalta mietin, että onko lähteminen pakenemista. Pitäisikö kuitenkin satsata ennemmin pysyvyyteen, kuin muutokseen. No, asia ei enää ole siinä mielessä omissa käsissäni, että tässä parin viikon sisällä pitäisi tulla tieto halutaanko minua uuteen työpaikkaan vai ei. Haastattelussa muistin, että kyse on kuitenkin nuoruuteni haaveesta. Sen verran olen päättänyt, että jos saan paikan, niin otan sen vastaan. Toisaalta täälläkin on paljon vaihtoehtoja, mm. yritystoiminnan aloittelu, jota olen jonkin aikaa suunnitellut. Mutta saa nähdä. Elämä on siis edelleen JOS.
Tässä vähän elämäni aikajanoja:
Tänään on äidin kuolemasta vuosi. Isän kuolemasta pian yhdeksän vuotta.
Pari päivää yli yksitoista kuukautta olen ollut raittiina.
Edellisestä seksikerrasta on vähän yli puoli vuotta. Edellisestä suudelmasta samoin. Kohta tulee täyteen kolme vuotta erosta. Ensimmäisestä erosta kohta kymmenen. Jos ensimmäinen avioliitto olisi kestänyt keväällä olisi 14 vuotishääpäivä ja yhdessä oltaisiin oltu 19 vuotta.
Että tämmöistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti