It's constant battle
And the bottle always wins
I wanna go all the way
Down the bottle's nest
I'm gonna go all the way
Why pretend?
- Pain; Bottle's nest
En nyt niin kauheasti ole miettinyt juomisen lopettamista, mutta olen kuitenkin. Neljän kuukauden kohta on ihan pian käsillä. En tiedä jatkuuko tämä lopun ikää, mutta toistaiseksi. Edelleenkään en ole keksinyt hyvää syytä juoda.
Painin biisi (ei valitettavasti löytynyt YouTubesta) soi usein kuulokkeista, kun olen salilla. Noita sanoja on tullut mietittyä paljon. Biisihän kertoo siitä, että sama juoda ittensä hengiltä, kun pullo kuitenkin voittaa. Itse haluaisin kuitenkin ajatella, että tgaistelun voi lopettaa toisellakin tavalla. Ei kaatua saappaat jalassa, vaan väistyä ylivoimaisen vihollisen edessä. Jo Sun Tzu sanoi, että on vihollisia, joita ei voi lyödä. Miksi siis teeskennellä, että pystyisi? Parempi välttää taistelua.
Koen olevani onnellisessa asemassa, sillä kaikesta läträyksestä huolimatta en ennättänyt "oikeasti" alkoholisoitua. En tulla alkoholista riippuvaiseksi. Mutta miksi leikkiä, "bottle always winns"?
Juomattomuus tuntuu kuitenkin häiritsevän joitain ihmisiä. Yhden aika hyvän ystävän olen sen takia menettänyt ja toinen odottaa, että olisin taas "radalla" hänen kanssaan. Onneksi suurin osa ei välitä asiasta. Miesten tapaamiseksi tunnun taas keksineen taas uuden hyvän tavan pitää heidät loitolla. Kun ei ota edes sitä yhtäkään viinilasillista hyvän ruuan kanssa, niin on tylsä ihminen. Vielä tylsempi, kun ruokavaliokin on nyt dietillä kontrolloitu.
Tässä eräs juttu taas palautti asioita lapsuudesta mieleen. Monta vuotta nukuin sankko sängyn vieressä, kun aina illalla oksetti. Pimeässä en uskaltanut myöskään nukkua, vaan aina oli valot. Vasta kotoa pois muutettua aloin nukkua ilman yövaloa. Kaikenlaisia asioita sitä muistuukin mieleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti