Maailman paras pikku jalka

Kävin tänään Abhyanga -hieronnassa. Hieronta on vähän kuin aromaterapiahierontaa, mutta perustuu Ayurvedaan (tai miten asia muitoillaankin). Intialainen aromaterapiahieronta? Hieronta on syhteellisen kevyttä, mutta ainakin nesteet tuntuvat lähteneen liikkeelle. Kokemus oli upea. Joka raaja, selkä, vatsa, rinta, niska ja pää käytiin lävitse. Kun raajan hieronta lopetettiin, lopun kononaisvaltainen hierontaliike "saatteli" raajan otsikon mukaiseen tunteeseen. Jalka tuntui hetken maailman parhaalta, samoin toinen vuorollaan ja kädet ja niin edelleen.

Minulla on vankka usko siihen, ettei ihmisen henkeä ja ruumista voi erottaa. Henki voi paeta ruumiissa pieneen osaan, mutta ruumiin hoitaminen hoitaa myös mieltä. Siksi en istukaan terapiossa keskustelemassa psykoanalyytikkojen kanssa, vaan käyn fyysisissä hoidoissa. Opettelen tuntemaan kosketuksen ja olemaan samalla läsnä. Siihen auttaa tuollaiset hieronnat, kosmetologit ja kampaajat. Kampaajalla käyntikin on siis minulle jotain muuta, kuin pelkkä ulkonäöllinen seikka. Moniin vuosiin en juuri kampaajalla asioinutkaan, kun toisen kosketus ei tuntunut mukavalta, nyt on eri asia.

Eilisen Rosenin ja tämän päivän hieronnan jälkeen voisin todeta, että olen kohdellut ja antanut muiden kohdella ruumistani varsin tylysti. Ne fyysiset vammat, joista on jäänyt arpia, ovat olleet niitä kaikkein pienmimpiä. Yritän opetella kuuntelemaan itseäni, niin fyysisesti, kuin henkisesti. Mitä minä haluan, mitä en halua, mistä pidän ja mistä en pidä. Melkoista opettelua, mutta vähitellen edistyn tässä :)