Tännään(kin) on hyvä päivä. Töissä sain aikaiseksi enemmän, kuin olin odottanut ja nyt nautiskelen kuntosalin jälkeisestä olosta maha täynnä mozzarellasalaattia. Taitaapa olla niin, että paras tapa olla tyytyväinen on unohtaa tyytymättömyys.
Päivän bonus oli sokkotreffit (jep luitte oikein). Olin jo unohtanut erään laittamani treffi-ilmon ja siihen sitten vastasi minua 6 vuotta vanhempi mies. Ei mikään hevari, vaan aito ulkoilmaihminen. Metsäalalla vielä töissäkin (perhetaustan takia tämä asia vetoaa minuun). Mukava, vähän ujon oloinen mies. Mukava jutella. En tiedä (enkä jaksa uskoa) että tapaamisesta mitään muuta seuraisikaan, mutta tajusin, että sellaisen ihmisen kanssa voisin hyvin jakaa elämäni. Siis jos joskus vielä jonkun kanssa johonkin alkaisin. Aika näyttää.
Alkoholin suhteen on tullut myös oivalluksia. Yksi iso oivallus tuli, kun mietin sitä päättynyttä ystävyyssuhdettani. Tajusin, että alkoholi on minulle paljolti samanlainen "kaveri". Vaikuttaa mukavalta, houkuttelee bilettämään, mutta nöyryyttää heti kun saa tilaisuuden. Lupaa enemmän, kuin pitää ja vaatii paljon. Jos (KUN) haluan karsia negatiivisia energioita elämästäni, niin eiköhän tämä ole hyvä tapa aloittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti