Tänään olisi montakin aihetta, mutta aloitetaan joulusta jos tässä ensi viikolla muista aiheista.
Joulu oli ehkä elämäni paskin. Mukaan lukien se joulu, jolloin sain exältä turpiini ja viime joulu, kun hoisin äitiäni, eikä koko taloudessa ollut mulle ruokaa. Viime joulun ansiosta tiedän mm. sen, että ihminen kykenee käsittämättömän lyhyessä ajassa siirtymään umpiunesta toimintaan, kun kuulee joulukuusen kaatuvan ja toisen ihmisen kaatuvan lattialle.
Sisaruksethan (tai yksi heistä) sanoi, että heillähän olisi naapurissa tyhjä talo, voisin tulla sinne... OK, yksin omassa kodissa olo ei ehkä ollut maailman innostavin jouluajatus, mutta joulu yksin siskon autiossa anoppilassa kuulosti vielä paskemmalta, vaikka olisikin siskolle päässyt syömään joulupöperöt.
Ennen joulua hyvä ystävä oli kylässä ja se osuus oli mukavaa. Jouluaatto ja -päivä taas olivat taas paskoja. Aatto meni aluksi kohtuu hyvin, kun olin ohjelmoinut ja suunnitellut tekemiseni hyvin. Ilta meni kuitenkin itkeskellessä. Joulupäivänä taas raivostutti ja vitutti. Onneksi kuntosali oli auki ja sain kolme tuntia menemään siinä, että laahustin sinne ja takaisin ja purin siellä energiaani hakkaamalla säkkiä. Tapani meni autoillessa sukulaistytön valmistujaisissa ja siellä oli taas sitä "olisit sanonut, olisi meille mahtunut". Jep jep... hyvä sanoa jälkikäteen. Ja "mahtunut" ei kuulosta järin tervetulleelta.
Joulusta selvittiin. Ensi Jouluna en usko yhtään lupausta siitä, että "joo tehdään yhdessä jotain kivaa", ellei hyvissä ajoin ole tehty ko. tekemisen toteutumiseksi sitoumuksia. Lähden mieluusti jonnekin reissuun, vaikka voin kyllä varautua siihen, että Joulu jossain hotellihuoneessa ei välttämättä ole sen parempi... Onneksi ensi Jouluun on taas aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti