Pulpahtelua

Tämä viikko on ollut varsinaista paskan pulpahtelua pintaan. Muistoja on tullut ja olen miettinyt, että mitä hemmettiä sitä on tehnyt, mihin suostunut ja mitä tehnyt ihan itse vapaaehtoisesti. Olinko se oikeasti minä? Mikä on minä? Tuntuu käsittämättömältä, että muutamat ihmiset ovat väittäneet minua herkäksi ja hyväksi ihmiseksi. Kiltti saatan olla, siinä mielessä, että olen liiankin sopeutuvainen, mutta että hyvä? En tosin enää ajattele olevani paha, mutta en hyväkään. Mutta kun ystäväni kerran esitti vertauksensa kolmesta enkelistä, yhdestä valkosiipisestä, yhdestä, jolla siivet ovat hieman kärähtänet ja siitä kokonaan mustasiipisestä. Minä siis olen ollut se mustasiipinen. Nyt ehkä ei ihan mustat nahkasiivet... Ehkä tällainen tai ehkä pikemmin tällainen